Global - Premier Adipic Acid: Ɛn Ɛththencial Building Block kɛ kui̱ lätni̱ ti̱ di̱t - Pöli̱mɛri̱ kɛnɛ Kɛmi̱kali̱

Pi̱thi̱kal kɛnɛ Kɛmi̱kal ciɛŋni̱

Jɔacdɛ kɛnɛ ta̱a̱dɛ: Adipik Athi̱d ni̱ ciaaŋ la bëë ɛ la mi̱ bo̱r, mi̱ la kri̱thtali̱n puɔ̱dɛr kiɛ mi̱ tɔt, mi̱ thiɛl biɛl. Jɛn tëkɛ mi̱ ci̱ rɔal mi̱ /thiɛl ŋuäny rɛy gua̱thni̱ tin ŋa̱ckɛ, min jak jɛ kä ro̱ŋ kɛ lät ti̱ gööl gua̱th in görkɛ neutral thɛnthöri̱ pröpai̱l.
Thɔlubi̱li̱ti̱: Jɛn nyothɛ mödɛrɛt thulubi̱li̱ti̱ rɛy pi̱i̱ni̱, kɛ mi̱ thi̱ääk kɛ 1.44 g mi̱ ci̱ li̱ööm rɛy 100 mL pi̱i̱ni̱ kä 25°C. Cieŋni̱ min, jɛn la jälɛ ɛlɔ̱ŋ rɛy ɣɔrganik thɔ̱lbɛnni̱ ce̱tkɛ mi̱ cie ethanöl, athetɔn, kɛnɛ bɛndhi̱i̱n. Ciaŋ thɔ̱lubi̱li̱ti̱ ɛmɛ jakɛ kä bɛ tekɛ lua̱ŋ rɛy kemi̱kali̱ riakciɔni̱ ti̱ gööl kɛnɛ puɔrmulacini̱.

Ki̱i̱ Pi̱dhi̱kal Kɔni̱thtani̱: Adipik Athi̱d tëkɛ mölar mi̱ di̱i̱t mi̱ 146.14 g/mol. Kä thi̱ääŋdɛ ɛ mi̱ cie 1.36 g/cm3 kä 25°C, min thi̱ääŋ ɛ mi̱ tɔt mi̱ läny pi̱w. Kä meltiŋ puɔɔny duŋ adipik athi̱d ɛ 152°C, nyothɛ ja̱lɛ kä thölid ɛ wä kä li̱kuid wec piny lëthä mi̱ ci̱ rɔ rep. Kä gua̱a̱th in la lëthkɛ thi̱n la tuɔɔkɛ kä 337.5°C, cieŋni̱ min jɛn dɔ̱ŋ bɛ tok kɛ däk piny ɛ ŋot /kenɛ ni̱ cop kä lëth ɛmɛ piny pi̱rɛjɛrä atmɔthi̱pi̱e̱e̱r. Pi̱la̱th puɔɔnydɛ ɛ 207°C, cuɛ lari̱ jɛn go̱o̱rɛ lëth mi̱ di̱i̱t mi̱ päär kɛnɛ gua̱a̱th in tuɔɔk mac thi̱n kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛ riɛk mi̱ bɛc mi̱ bi̱ mac nööŋ.

Kɛmi̱kal Riakti̱bi̱ti̱: Cie dikarbökthi̱lik athi̱d, adipik athi̱d tëkɛ karbökthi̱lik pa̱ŋcinal gurupni̱ rɛw (-COOH), min jak jɛ kä tekɛ kemi̱kal mi̱ di̱i̱t mi̱ ci̱ rɔ gɛr. Jɛn cuɛ rɔ lot rɛy ɛthtɛri̱pi̱këcin riakciɔn kɛ alkɔɔli̱, cuɛ ɛthtɛri̱ nööŋ tin cua la̱t ɛlɔ̱ŋ rɛy la̱t pla̱thtikni̱, lubri̱kanni̱, kɛnɛ ŋuäny. Ɛ nyɔk bä, jɛn bɛ rɔ riak kɛ dai̱mini̱ kɛ rɛy kɔndɛnthecin pöli̱meraidhɛciɔn kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛɛ pöli̱a̱maidni̱, min ŋa̱ckɛ ɛlɔ̱ŋ ɛ nai̱lɔn 6,6. Pöli̱meraidhɛciɔn riakciɔn ɛmɛ ɛ jɛn pääm in te nhiam kä thi̱nthethtik pai̱ber kɛnɛ enji̱neeriŋ pla̱thtikni̱ inda̱thti̱ri̱ni̱. Adipik athid laa jɛ laa jakä kuiy ɛ bɛ ku lɛ tä kɛ alkɔl mi̱ ci̱ rɔ lot kä bɛ rɔ ku lɛ mat kɛ bɛthni̱ kɛ ɣöö bɛ ku lɛ tä kɛ katɛ, mi̱ cɔali̱ adipɛt.

Gua̱th tin ba lät thi̱n

Pöli̱amid (Nai̱lɔn) Pröda̱kciɔn: Kä min di̱tni̱ jɛn kɛnɛ min di̱tni̱ jɛn kä läthdɛ lät duŋ adipik athi̱d tëkä la̱tdɛ kɛɛ pöli̱amideth, kärɔadɛ ɛ nai̱lɔn 6,6. Rɛy la̱t ɛmɛ, adipik athi̱d bɛ rɔ riak kɛ ɣekdhamethi̱lendiamin rɛy kɔndɛnthecin pöli̱meraidhɛciɔn riakciɔn. Kä min ci̱ ben raar kä nai̱lɔn 6,6 ɛ mi̱ lät ɛ gɔaa ɛnjinieeriŋ pla̱thtik mi̱ ŋa̱ckɛ kɛ kui̱ bumädɛ, jäänydɛ, /cɛ rɔ bi̱ lɛ moc kɛ pɛ̈th, kɛnɛ ciɛŋ mekani̱kalä ti̱ gɔw ɛlɔ̱ŋ. Naylon 6,6 ɛ mi̱ la̱tkɛ ɛlɔ̱ŋ rɛy thurbiɛli̱ kɛ kui̱ ŋɔaani̱ ce̱tkɛ kuak enji̱nä, gi̱e̱e̱ri̱, kɛnɛ bɛriŋni̱. Jɛn bä ɛ duŋ mi̱ di̱i̱t rɛy läätdä bieyni̱, gua̱th in la lätdɛ ni̱ bieyni̱ ti̱ gɔw kɛ kui̱ bieyni̱, karpɛtni̱, kɛnɛ kuak tin la la̱thkɛ wi̱i̱ duëël kɛ kui̱ bumädɛ, min /ci̱ rɔ bi̱ lɛ gɛr, kɛnɛ lua̱ŋdɛ min la rɔmkɛ dai̱ ɛ gɔaa.

Pla̱thti̱thaidhɛri̱ kɛnɛ Lubrikanni̱: Adipik athi̱d ɛ mi̱ lät kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛ adi̱pɛt - bɛth pla̱thtikdhɛri̱. Pla̱thtikdhɛri̱ ti̱ti̱ cua kɛ mat kä pöli̱mɛri̱, ɛlɔ̱ŋ pöli̱bai̱nal klɔraid (PVC), kɛ riali̱diɛn i̱kä kɛ pɛ̈th, la̱tdiɛn, kɛnɛ jäänydiɛn. Adipat pla̱thtikthai̱dhɛri̱ kɛn gɔwkɛ rɛy läätni̱ gua̱th in kuiy - lëthdɛ min la rɔdɛ gɛr min görkɛ, ce̱tkɛ mi̱ cie rɛy la̱t autömötib wi̱riŋ inthulɛciɔn, mëdikal tubiŋ, kɛnɛ kɔld - ri̱dhi̱thtan PVC pröda̱kni̱. Ɛ nyɔk bä, ɛthtɛri̱ tin jiëkɛ kä adipik athi̱d kɛn lätkɛ cie lubrikanni̱ rɛy läätni̱ inda̱thti̱rial ti̱ gööl, ŋunkɛ anti̱-wɛr kɛnɛ anti̱-pi̱rikciɔn ciɛŋni̱ ti̱ gɔw, kɛnɛ ɣöö kɛn gɔwkɛ kɛ läthdiɛn lät rɛy enji̱ni̱, gi̱e̱e̱ri̱, kɛnɛ thi̱thtɛmni̱ mekani̱kal kɔ̱kiɛn.

Mian kɛnɛ Ma̱th Inda̱thti̱ri̱ (Indi̱rɛkt Yuth): Kä adipik athi̱d /cɛ rɔ lot rɛy kuan, jɛn lätdɛ rɛy läätdä kuan - tin la röm kɛ kuan kɛnɛ kuak tin la̱tkɛ kuan. Ɛthtɛri̱kɛ, mi̱ ca kɛ la̱t rɛy kɔtiŋni̱ kɛnɛ thi̱lani̱ kɛ kui̱ kuan - kuak tin la tɔ̱wkɛ kuan, luäk kɛn ɣöö ba kuan cuŋ kɛnɛ ga̱ŋdiɛn kɛ ga̱ŋdiɛn kɛ ti̱ jiäk kɛnɛ rɔmdiɛn kɛ mi̱ pay ben. Ɛ nyɔk bä, adipik athi̱d - bɛth pöli̱mɛri̱ dëë kɛ la̱t rɛy lätni̱ kuakni̱ tin laa bëë kɛɛl kɛ kuan gua̱a̱th in lät kɛn kɛ, ciee kɛ kɔnbɛyɔr bɛltni̱ kɛnɛ thi̱i̱li̱.

Pa̱rmaki̱o̱ti̱kal kɛnɛ Kɔthmɛtik Inda̱thti̱ri̱ni̱: Rɛy pa̱rmaki̱o̱ti̱kal inda̱thti̱ri̱, adipik athi̱d dɔ̱ŋ bɛ lät cie mi̱ ɛ ɣɛkthi̱piɛn rɛy puɔrmulaciɔni̱ wal. Jɛn bɛ lät cie mi̱ ɛ bupperiŋ ɛjɛnt kɛ ga̱ŋ pH duŋ pa̱rmaki̱o̱ti̱kal tha̱luciɔn kɛnɛ tha̱thpɛnciɔn, kɛ jakdɛ kä cuŋ kɛnɛ ɣöö bi̱ wal lät ɛ gɔaa. Rɛy kɔthmɛtik inda̱thti̱ri̱, adipik athi̱d ɛthtɛri̱ kɛn la̱tkɛ kɛ rɛy ŋɔaani̱ ti̱ gööl, ce̱tkɛ ki̱ri̱mni̱, löcini̱, kɛnɛ lipthtikni̱, kɛ jak pua̱a̱ny kä gɔaa, kɛ jakdɛ kä bi̱ rɔ rep, kɛnɛ no̱o̱ŋdɛ kɛ ciɛŋ ti̱ jakɛ pua̱ny nath kä bum, kɛ jak pua̱ny kä bi̱ kööt kä bi̱ kööt.

Dup Riali̱kä

Ɣɔkdhi̱dɛciɔn duŋ Thai̱klöɣedhan: Nɛmɛ ɛ jɛn ca̱p in di̱tni̱jɛn kä inda̱thti̱rial kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛ adipik athi̱d. Kä ta̱a̱ la̱tdɛ tuɔɔkɛ kɛ ɣɔkdhi̱dɛciɔn duŋ thai̱kölöɣedhan rɛydɛ ɛn katalai̱thi̱, ni̱ ciaaŋ ɛ köbalt-bɛth katalai̱thi̱. Rɛy ka̱a̱th in nhiam - ɣɔkdhi̱dɛciɔn, thai̱kölöɣedhan bɛ rɔ liɔm kɛ jiɔm kiɛ ɣɔkdhi̱ji̱n kɛ no̱o̱ŋdɛ kɛ li̱ööm thai̱kölöɣedhanɔl kɛnɛ thai̱kölöɣɛkdhanɔn, ɛ la̱t mi̱ ŋa̱ckɛ cie "KA ɣöyɔl" (ketɔn - alkɔl ɣöyɔl) la̱t. Kä riakciɔn ɛ mi̱ la̱tkɛ kä lëth mi̱ thi̱a̱k kɛɛ 150 - 160°C kɛnɛ pi̱rɛjɛr mi̱ 1 - 1.5 MPa. Kɛ kɔrɛ, ɛn KA ɣöyɔl bɛ rɔ nyɔk kɛ ɣɔkthai̱daidhed rɛy thɛkɔnd-i̱thtëj riakciɔn kɛ la̱tdɛ kɛɛ nai̱trik athi̱d cie ɣɔkthai̱daidhed ɛjɛnt, ni̱ ciaaŋ la tekɛ lëth mi̱ 60-80°C kɛnɛ atmɔthi̱pi̱e̱e̱r pi̱rɛjɛr. Nɛmɛ ɛ rɛwdɛ - i̱thtëj ɣɔkdhi̱dɛciɔn la thai̱kölöɣedhanɔl kɛnɛ thai̱kölöɣedhanɔn ɛ jakä adipik athi̱d. Cieŋni̱ min, ɛn ca̱p ɛmɛ tëkɛ tha̱a̱ŋ rikni̱ rɛy gua̱th in te thi̱n, cie la̱tdɛ kɛɛ nai̱trik athi̱d la no̱o̱ŋɛ nai̱tröth ɣɔkthai̱d (N2O), ɛ ga̱th mi̱ bum kä gi̱ri̱naɣɔth, kɛnɛ ɣöö go̱o̱rɛ ɣöö ba tiit mi̱ gɔaa kɛ kui̱ pi̱i̱ni̱ tin jiäk.

Baötekinölöji̱kal Apprɔɔcni̱: Rɛy runi̱ ti̱ thi̱a̱k ti̱, cuɛ tekɛ nhök mi̱ di̱i̱t rɛy baötekinölöji̱kal methɔdni̱ kɛ no̱o̱ŋ adipik athi̱d cie mi̱ ɛ mi̱ dɔ̱ŋ mi̱ bi̱ jääny. Mai̱kröörgani̱dhi̱ömni̱, ce̱tkɛ mi̱ cie jeneti̱kalli̱ enji̱nieeri̱d baktëria kiɛ yi̱th, dɔ̱ŋ ba la̱t kɛ riali̱ mi̱eth in nyɔk rɔ kɛ loc thi̱n, ce̱tkɛ mi̱ cie thukëër kiɛ pi̱lɛn-bɛth ɣöyɔli̱, rɛy adipik athi̱d kɛ rɛy dupni̱ mɛtabölik ti̱ ŋuan. Cie cäätdɛ, tha̱a̱ŋ baktëria dɔ̱ŋ ba kɛ enji̱nieeri̱ kɛ no̱o̱ŋdiɛn kɛ ti̱ te kamdiɛn tin dɔ̱ŋ bi̱ kɛ rɔ̱ ri̱t ɛ la adipik athi̱d. Niɛ gua̱a̱ mɔ kɛn ca̱a̱p baötekinölöji̱kal ti̱ti̱ ŋotkɛ tekɛ rɛy la̱tdiɛn kɛnɛ ɣöö cukɛ tekɛ rik ti̱ thi̱ääk kɛ la̱t kɛnɛ min naŋkɛ - mi̱ gɔa, kɛn ŋunkɛ lua̱ŋ mi̱ di̱i̱t kɛ kui̱ enba̱rɔnmɛntal mi̱ gɔaa kɛnɛ la̱t adipik athi̱d mi̱ bi̱ jääny rɛy gua̱th mi̱ bi̱ ben.

Tiit

Riɛk Puɔlä Pua̱a̱ny: Adipik athi̱d derɛ puɔ̱ny kɛnɛ wäŋ jakä jiäk mi̱ caa kɛ röm kɛ jɛ. Mi̱ ci̱ raan te thi̱n kɛ gua̱a̱th mi̱ bäär kiɛ mi̱ ci̱ jɛ nyɔk kɛ loc thi̱n derɛ ji̱ moc kɛ juey mi̱ cɔali̱ dermatitis, kä mi̱ cɛ ben rɛy wäŋni̱, derɛ ji̱ moc kɛ biɛl mi̱ tɔt, mi̱ bɛc, kä derɛ ji̱ moc kɛ juey mi̱ cɔali̱ cornea. Kä ɣöö bi raan yiëë rɛy tɔ̱ɔ̱cä adipik athi̱d derɛ jiɛɛn rɛy yiëëkä, bɛ cu nööŋni̱ kɔ̱c, kɔ̱c, kɛnɛ kɔ̱c yiëë. Mi̱ ci̱ raan adipik athi̱d mi̱ di̱i̱t cam derɛ ji̱ jakä jiäk rɛy jiɛcdɛ, ciee kɛ ŋɛ̈th, ŋɛ̈th, kɛnɛ ŋɛ̈th. Nɛy tin lät kä adipik athi̱d bi̱ kɛn rɔ̱ dhil la̱th kɛ kuak tin gaŋkɛ rɔ̱, ciee kɛ glöbni̱, gölbi̱ni̱, kɛnɛ bi̱i̱ni̱ tin laa gaŋkɛ ni̱ yiëë, ɛlɔ̱ŋ gua̱a̱thni̱ tin dee tul ben raar thi̱n.

Ri̱thki̱ Maac kɛnɛ Pa̱a̱t: Cieŋni̱ min adipik athi̱d tëkɛ gua̱a̱th mi̱ di̱i̱t mi̱ päär, jɛn la waŋkɛ. Rɛy puɔ̱dɛr ta̱a̱dɛ, jɛn bɛ cu nööŋni̱ mi̱ ci̱ rɔal mi̱ ca li̱ɔɔm kɛ jiɔm mi̱ ca däk piny rɛy gua̱th mi̱ ro̱ŋ. Gua̱th tin la tɔ̱a̱wkɛ ŋɔak thi̱n ba kɛ yi̱k gaŋ gua̱a̱th in la mac ɛ tuɔɔk thi̱n, kä bi̱ jiɔm mi̱ gɔaa kulɛ te thi̱n kɛ ɣöö /ci̱ tɔ̱ɔ̱c bi̱ lɛ rɔ̱ dol kɛɛl. Mi ci mac te thin mi te adipik acid thin, ba lät tin lot rɔ̱ kɛ mac - tin la gaŋkɛ mac, cet kɛ kemi̱kal puɔ̱dɛr mi ci kööt kiɛ karbɔn daiɣɔkthaid, ba kɛ la̱th lät.

Ɛnba̱rɔnmɛntal I̱mpak: Adipik athi̱d ɛ mi̱ la te thi̱n ni̱ ciaaŋ rɛy gua̱th in tekɛ thi̱n. Mi̱ ca lony rɛy pi̱i̱ni̱, jɛn bɛ cu ya̱r ɛ mai̱kröörgani̱dhi̱ömni̱ kɛ kɔr gua̱th mi̱ bäär, duŋni̱ ɣöö mi̱ ci̱ thi̱a̱a̱ŋ ɛlɔ̱ŋ bɛ ŋot kɛ mi̱ bɛ tekɛ mi̱ bɛc kä tëk rɛy pi̱i̱ni̱. Jɛn bä dɔ̱ŋ bɛ pH duŋ pi̱i̱ni̱ thi̱thtɛm ya̱r kɛ kui̱ kä ɣöö ɛ athi̱dik näci̱ral. Kɛ kui̱c ɛmɔ, tiet ŋɔaani̱ tin jiäk kɛnɛ ca̱p in ba kɛ gaŋ thi̱n ɛ mi̱ gɔaa ɛlɔ̱ŋ kɛ ga̱ŋ kä ɣöö /ci̱ adipik athi̱d bi̱ ben raar rɛy gua̱th in cieŋ naath thi̱n. Inda̱thti̱ri̱ni̱ tin lät kiɛ lät kɛ adipik athi̱d kɛn görkɛ ɣöö ba ŋuɔ̱t enba̱rɔnmɛntal ti̱ bum guɔ̱ɔ̱r kɛ jak min bɛc kä mun, pi̱w, kɛnɛ gɔɔy jiɔm kä kuiy.

I̱thpethi̱pi̱këcini̱

Kuali̱ti̱ Kɔnti̱röl Ci̱i̱t